Teksti ja kuvat Eino Lappalainen Suur-Teuravuoma, tulevaisuuden suomatkailukohde Alkuperäinen artikkeli julkaistu Suo ja Turve -lehden numerossa 2/2000 Artikkeli on jaettu kolmelle sivulle: Suur-Teuravuoma, tulevaisuuden suomatkailukohde Esihistoriallisia kohteita ja perinnebiotooppeja matkailuvalteiksi Suomatkalusta uusia mahdollisuuksia luontoyrittäjyydelle Alueen kartta täällä Kolarin kunnassa oleva 7080 hehtaarin suuruinen Teuravuoma on Suomen suurin suo. Se on kuitenkin vain osa maamme suurimmasta Suur-Teuravuoman suokompleksista. Kaikkiaan tämä hydrologisesti yhtenäiseksi rajattavissa oleva suoalue käsittää yli 20 000 ha ja kuuluu myös koko Länsi- Euroopan suurimpiin vielä jäljellä oleviin suokomplekseihin. Alueella on 260 miljoonaa kuutiometriä turvetta. Tähän turvemäärään sitoutuneen veden määrä on 234 miljoonaa tonnia. Paikoin turvekerrostumissa on rauta ja fosforipitoisia saostumia, eräänlaisia suomineraaleja, joita voitaisiin käyttää väripigmenttien (punamullan) valmistamisessa. Myllyjärvien pohjalla taas tavataan rikkipitoisia liejuja. Suur-Teuravuomalla on 13 järveä ja alueen halki virtaa Naamijoki sivujokineen. Suoalueen vesitaloudelle on tunnusomaista lähteisyys ja sen aiheuttamat lähdesoistumat etenkin Pohjasenvaaran ja Venerovan laiteilla. Alueen reunamilla on yli 150 lähdettä. Nämä osaltaan lisäävät Teuravuoman altaan kevät-tulvia. Paitsi lähdesoita vaarojen alarinteillä on myös ohutturpeisia rinnesoita. Pääosa suokompleksista on rimpinevaa ja rimpilettoa, paikoin myös suursaranevaa ja jopa koivulettoja. Alue on 160-175 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Suoaltaan viimeiset painanteet ovat kuroutuneet muinaisesta Itämeren altaasta 8000- 8500 vuotta sitten. Tässä, noin 9600 vuotta sitten alkaneessa geologisessa kehitysvaiheessa koko Itämeren allas oli valtavana Pohjois- Saksaan ulottuvana, yli 1500 km pitkänä järvenä, jota kutsutaan Ancylus- järveksi. Kolarissa sen muinaiset rannat ovat noin 180 m nykyisen meren pinnan yläpuolella eli useimmat Suur- Teuravuoman saarekkeista (paikallisesti saajoista) olivat tämän Ancylus- järven pohjoisimman vuonon saarina tai luotoina. Länsi-Lapissa tämän järven rantapintoja on löydettävissä paitsi Kolarissa, myös nähtävissä erittäin selvänä huuhtoutumisrajana Aavasaksan laen moreenikalotin alareunalla. Suur-Teuravuomasta kuuluu kansalliseen soidensuojelun perusohjelmaan ja samalla Eurooppalaiseen NATURA- 2000 verkostoon yli 6000 ha:n alueet. Luonnontilaista suota on arviolta kaikkiaan 9000- 10000ha. Metsäojitetusta alueesta ei ole käytettävissä tarkkoja tietoja, mutta kartalta arvioituna se lienee jokseenkin samansuuruinen kuin luonnontilainen aluekin. Näin jälkikäteen arvioituna suuria alueita suota Suur- Teuravuomalla on tarpeettomasti ojitettu. Paikoin kuivatusojat on vedetty suoraan Naamijokeen. Tämän seurauksena suoalueelta liettynyttä ja erodoitunutta ainesta on kulkeutunut järvialtaisiin. Tällaista altaan täyttymistä on nähtävissä esimerkiksi Sieppijärvessä, Kurtakkojärvessä ja Teurajärvessä. Vapo Oy:n turvetuotantoalue on noin 400 ha. Maataloutta varten ojitetuista alueista merkittävin on noin 600 ha:n suuruinen Teuravuoman tilan alue suoaltaan länsi reunalla. Tätä tilaa varten erotettiin vuonna 1949 Metsähallituksen maista 1100 ha suota, josta valtaosa kuului jo 1930-luvun alussa toteutettuun 3000 ha:n ojitushankkeeseen. Teuravuoman tila perustettiin rehun viljelyalueeksi. Sitä varten raivattiin peltoa noin 500 ha. Tilaa hallinnoi vuoteen 1954 saakka maatalousministeriön alainen toimikunta. Tämän jälkeen Pellonraivaus Oy vuokrasi alueet 15 vuodeksi. Kun metsätyöt koneellistuivat ilmeisesti arvioitua nopeammin, loppui myös hevosten käyttö puutavaran metsäkuljetuksissa. Samalla loppui heinän tarve eikä rehun tuotanto kannattamattomana kestänyt suunniteltua aikaa ja vuonna 1961 Metsähallitus siirsi 900 ha:n alueet Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan. Osa pelloista on edelleen viljelyksessä, osalle on perustettu metsänjalostukseen ja tutkimukseen liittyviä mm. mustakuusen ja Kanadan lehtikuusen koealoja. Osa alueesta on jokseenkin tuottamattomana joutomaana. Seuraava sivu Sivu 1 I Sivu 2 I Sivu 3 I Kartta